Toimitusketjujen hallinta on noussut viime vuosien aikana polttavaksi puheenaiheeksi lähes jokaisessa ulkomaankauppaa käyvässä yrityksessä. Toinen toistaan seuraavat globaalien toimitusketjujen häiriöt ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia näiden yritysten päätöksentekijöille. Aasiasta ja erityisesti Kiinasta peräisin olevien toimitusketjujen katkosten vyöry on luonut vaikeasti ennakoitavan toimintaympäristön.

Toimitusketjujen logistiikan kohonnut kustannustaso on luonut lisähaasteita yritysten toimintaan, ja muuttunutta tilannetta pidetään jo ”uutena normaalina”. Tässä tekstissä keskustelemme yleisimmistä yritysten kohtaamista logistisista haasteista ja kuinka me Wiima Logisticsilla pyrimme vastaamaan niihin seuraavien aiheiden kautta:

  • Kuinka toimitusketjua voidaan tehostaa muuttuvassa maailmantilanteessa?
  • Tasapainoiset digitaaliset ratkaisut ongelmaan
  • Informaatioliikkuvuuden pullonkaulat

Globaalien toimitusketjujen nykytilaa alleviivaa – ongelmalliseksikin kuvailtua – länsimaisten hyvinvoinnin moottorien Aasia-keskeisyys. Vuosikymmeniä jatkunut länsimaisen tuotannon niin sanottu offshorettaminen, eli tuotannon siirtäminen ulkomaille, on paljastanut nurjan puolensa niin taloudellisessa kuin poliittisessa mielessä.

Tilanteen aiheuttamat haasteet ovat saaneet useat organisaatiot pohtimaan uudestaan pitkän tähtäimen suunnitelmiaan; tuotannon siirtäminen länsimielisempiin maihin yksinkertaisempien ja lyhyempien logistiikkaketjujen päähän on selkeästi kasvava trendi. Vastavetona Kiina on jo muutama vuosi sitten julistanut keskittyvän kotimaisen markkinansa kehittämiseen, vähentääkseen riippuvuuttaan länsimaihin suuntautuvasta viennistä.

Globaalien toimitusketjujen haasteellinen tilanne pakottaa päättäjät tarkastelemaan kokonaisuutta uusin silmin. Jos asiaa pohditaan puhtaasti Suomen yrityskannan näkökulmasta, on asian kriittisyys ja ajankohtaisuus entistäkin keskeisempi. Geopoliittisesti Suomi on saarivaltio, tilanne jota Suomen Venäjä-suhteiden viimeaikainen kehitys on korostanut entisestään.

Maantieteelliset ja geopoliittiset realiteetit tarkoittavat sitä, että suomalaiset yritykset joutuvat turvautumaan usein pitkien toimitusketjujen ja tavaran seurantaan liittyvien haasteiden vuoksi monimutkaisiin, ja nykymaailmassa riskialttiisiinkin, kansainvälisiin toimitusketjuihin. Paine oman toimitusvarmuuden turvaamiseen on kova. Nopea irtautuminen Kiina-sidonnaisesta toiminnasta on kuitenkin monille vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Vaikka Kiinasta pystyttäisiinkin poistumaan esimerkiksi länsimielisempiin Aasian maihin, on pitkien logistiikkaketjujen kompleksisuus edelleen ongelmallista.

 

Kuinka toimitusketjua voidaan tehostaa muuttuvassa maailmantilanteessa?

 

Kansainvälisten toimitusketjujen haasteiden luonne on usein sellainen, johon yksittäisen yrityksen on vaikea vaikuttaa. Esimerkiksi Suomessa hyvin harva yritys on niin suuri, että se pystyisi omilla resursseillaan vaikuttamaan nykyisessä maailmantilassa merkittävästi vaikkapa merirahdin hintatasoon varustamoilta. Näin ollen yritysten on pakko tutkia uusia vaihtoehtoja toimitusketjun kehityskohtia miettiessään.

Näitä kehityskohtia pohdittaessa on tärkeää tarkastella toimitusketjun fundamentteja. Usein ensimmäisenä mieli suuntautuu tavarantoimittajiin, logistiikkatoimijoihin ja muihin kumppaneihin, jotka linkeillään luovat toimitusketjun fyysiset edellytykset. Tämän jälkeen mieleen tulevat myös omat resurssit ja niiden liitokset toimitusketjun eri prosesseihin. Viimeisenä saatetaan vielä harkita toimitusketjun hallinnointiin liittyviä järjestelmiä. Ajattelumallia voi visualisoida alla olevan kuvan mukaisesti.

 

Moni ei toimitusketjua hahmotellessaan usein ainakaan aloita tiedonkulun virtauksen kartoittamisella. Jos asiaa kuitenkin ajattelee tarkemmin, merkittävä osa toimitusketjun toimivuudesta on sidottu nimenomaan tiedon liikkumiseen eri muodoissa ja eri osapuolten välillä. Toimitusketjuihin liittyvää informaatiota on nykymaailmassa tarjolla valtavasti. Erilaiset portaalit ja palvelut tarjoavat mitä monimuotoisinta tietoa toimitusketjun eri vaiheista. Yleisimpänä esimerkkinä voi mainita lähetyksen seurantatiedot.

Vaikka informaatiota onkin yllin kyllin tarjolla, on sen optimaalinen hyödyntäminen toimitusketjujen kontekstissa monille vierasta. Tilanne on mielenkiintoinen, koska usein juuri informaatio ja sen käsittely on se osa palapeliä mistä moni muutoin neuvotteluasemaltaan alakynnessä oleva toimija pystyisi saamaan lisäpontta toimitusketjun kokonaisvaltaiseen optimointiin.

Informaatioon liittyvää toimitusketjujen optimointia on hyvä aloittaa tarkastelemalla kustannuksia kasvattavia elementtejä, joita pystyttäisiin vähentämään tai jopa poistamaan kokonaan informaation tehostetulla aktivoinnilla. Tässä kohtaa on luonnollisesti tärkeää tiedostaa, mihin toimitusketjun elementteihin on mahdollista vaikuttaa. Kun nämä elementit on tunnistettu, voidaan alkaa tutkimaan erilaisia ratkaisuja. Jos jatkamme aiemman graafin kolmikenttäajattelua, monen kohdalla järjestelmät ja resurssit ovat aidosti yrityksen omissa käsissä. Kumppaneihin vaikuttamisen mahdollisuus riippuu kuitenkin pitkälti erilaisten neuvotteluja auttavien vipuvarsien olemassaolosta.

 

Tasapainoiset digitaaliset ratkaisuna ongelmaan

 

Ongelmanratkominen toimitusketjujen tiedonkulun kontekstissa tarkoittaa nykymaailmassa lähes väistämättä digitaalisiin ratkaisuihin tukeutumista.

Toimitusketjuihin liittyvä digitalisaatio tähtää usein mahdollisimman pitkälle vietyyn automaatioon, jonka avulla inhimillisiä virheitä ja viiveitä voidaan minimoida tai jopa poistaa kokonaan. Erilaiset toimitusketjun läpinäkyvyyttä kasvattavat palvelut ovat arkipäivää, ja monet palveluntarjoajat tarjoavatkin pitkälle automatisoituja ratkaisuja toimitusketjun eri vaiheisiin.

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin näiden toimijoiden tarjonnan yhdistäminen selkeäksi, koko toimitusketjun kattavaksi informaatiokokonaisuudeksi, jota hyödyntämällä päästäisiin käsiksi merkittäviin lisäarvoihin. Me Wiima Logisticsilla olemme keskittyneet kehittämään ratkaisua, joka kykenee hyödyntämään mahdollisimman laajasti toimitusketjun eri vaiheissa saatua tietoa.

Tällä hetkellä toimitusketjun informaatiovirtojen kokonaisvaltaisen automatisoinnin voidaan todeta olevan erittäin haastavaa. Kansainvälisen toimitusketjuympäristön taipuvaisuus poikkeustilanteisiin on yksi haastavimmista asioista tässä yhtälössä. Poikkeuksien ratkaisuun vaaditaan nykytilanteessa lähes aina tiedon ja automaatioratkaisujen lisäksi asiantuntevia henkilöresursseja.

Tavoitetila prosessien täydellisestä automatisoinnista ja henkilöresurssien poistamisesta onkin luultavasti epärealismia, johon saatetaan kuitenkin sortua eräänlaisen ”digikehityshuuman” saattelemana. Realistisempana vaihtoehtona on rakentaa hallintasysteemejä, jossa digitalisaation ja asiantuntijoiden mahdollisuudet hyödynnetään tasapainoisesti parhaan lopputuloksen saamiseksi.

 

 

Informaatioliikkuvuuden pullonkaulat

 

Alla oleva kuvaaja havainnollistaa tyypillisen toimitusketjun osaa, jossa useimmilla yrityksillä on parhaat edellytykset lisäarvon saavuttamiseen tietovirtojen optimoinnin avulla. Tällä alueella pystytään saavuttamaan merkittäviäkin parannuksia toimitusketjun kokonaistilanteeseen, lähes minkä kokoluokan yrityksessä hyvänsä.

Millaisia asioita tämä alue saattaa sitten käytännön tasolla pitää sisällään informaatiovirtojen näkökulmasta katsottuna?

Yksi konkreettinen esimerkki on tiedon kulku tilauksesta lähetykseksi, jonka osapuolia alla oleva graafi visualisoi. Tässä putkessa epäselkeät prosessit ja matala tai hajautunut digitalisaation aste haittaavat tiedon liikkumista merkittävästi, jonka johdosta epäsuorat piilokustannukset saattavat kasaantua lähes huomaamatta.

Heikon tiedonkulun seurauksena yritysten oma henkilöstö saattaa päätyä tekemään ylimääräistä työtä ja poikkeustilanteisiin reagointi saattaa olla hidasta ja toimintatavat epäselkeitä. Tämänkaltaisista ongelmista koituvia kustannuksia on usein hankala arvioida euromääräisesti niiden häilyvän ja monimutkaisen luonteen vuoksi. Siksi vain harvalla yrityksellä on aito käsitys siitä, mitä esimerkiksi yksi toimitusketjun poikkeus maksaa koko organisaation laajuudella. Vaikeasti hahmotettavan ongelman takia myös siihen puuttuminen ja korjaaminen saattaa olla tahmeaa.

Jos ongelman kääntäminen euromääräiseksi menoksi onnistuu, on sen pohjalta helppo tehdä yksinkertainen investointilaskelma ja näin mahdollisten ratkaisuiden etsintä voi alkaa. Näitä “informaation pullonkaula” -esimerkkejä on useita, ja niiden toteuma vaihtelee paljon yritysten välillä.

Pullonkaulojen paikannus on myös lähes poikkeuksetta työläämpää kuin ajatellaan. Erityisesti haasteita esiintyy tilanteissa, jossa ei olla tietoisesti keskitytty keräämään ja seuramaan dataa, jonka pohjalta mahdollinen pullonkaula-analyysi tehdään.

Olemme toiminnassamme huomanneet, että toimitusketjujen epäsuorat, heikkoihin prosesseihin ja matalaan digitalisaatioasteeseen liittyvät kustannukset jäävät monelta yritykseltä tutkimatta. Näissä yrityksissä merkittävä osa toimitusketjun kehitysprojektien huomiosta keskittyykin usein pitkälti suorien kustannusten optimointiin. Suorista kustannussäästöistä kuitenkin jo vuosien varrella löydetty merkittävimmät tehostuskeinot ja kehitys on siten toistaiseksi marginaalisempaa. Näin ollen uusien näkökulmien etsiminen kustannussäästöjen näkökulmasta on monelle tuloksellista.

Nykyteknologia mahdollistaa vuosi vuodelta paremmat keinot tarkastella toimitusketjuja eri kanteilta . Kehityksen mukana pysyminen vaatii yritykseltä selkeää strategista tahtotilaa, sitoutumista ja kyseenalaistamista; mihin asioihin investointi on meille tärkeintä ja miten investoinnit ovat kannattavinta tehdä? Tehdäänkö kaikki itse vai ostetaanko ulkopuolelta? Asioita on syytä tarkastella monipuolisesti ja päätöksenteko vaatii usein myös resurssien siirtämistä tukitoiminnoilta ydinliiketoiminnan kehitykseen . On kuitenkin selvää, että prosesseja ja kustannustehokkuutta on edelleen mahdollista parantaa merkittävästi.

 

Wiima Logisticsista ja kirjoittajasta

 

Wiima Logisticsilla ydintarjontamme keskittyy logistiikan kokonaisvaltaiseen ulkoistamiseen ja projektilogistiikan palveluihin. Meidän tavoitteemme Wiimalla on tarjota koko toimitusketjun kattavia logistiikan optimointiin liittyviä palveluita, joissa fokus kuljetusten lisäksi on kohdistettu myös huippuluokan resurssi- ja järjestelmätarjontaan.

Halumme toimia asiakkaan toimitusketjujen kehityksen moottorina ja implementoida aidosti lisäarvoa tuottavia ratkaisuja. Palveluntarjontamme kattaa kotimaisen ja kansainvälisen logistiikan ja toimipisteitämme on Suomen lisäksi Kiinassa, Malesiassa, Singaporessa, Virossa ja Yhdysvalloissa. Wiima Logistics Oy liikevaihto oli vuonna 2021 noin 15,5 MEUR.

Matias Schiestl toimii Wiimalla myynti- ja markkinointipäällikkönä. Hän omaa kauppatieteiden maisterin tutkinnon digitaalisesta johtamisesta. Hänellä on kattava kokemus suomalaisten yritysten logistiikan ja toimitusketjujen tutkimisesta. Matiasta motivoi onnistuneet asiakascaset, joissa molempien osapuolien vahvuuksia hyödyntäen on löydetty mahdollisuus haastavienkin toimitusketjuongelmien ratkaisuun.

 

Matias Schiestl
Sales & Marketing Manager
+358 400 148 485
Sähköpostiyhteyden meihin saat täältä.

 

});