Logistiikan markkinakatsaus Q4 2026: polttoainesokki ja näkymä 2027
Hormuzin kriisi käänsi odotetun ostajan markkinan: rahti- ja polttoainekulut nousivat. Mitä Q4 2026 ja vuosi 2027 tarkoittavat suomalaiselle rahdinantajalle.
Lue artikkeliVuodenvaihteessa 2024–2025 lentorahdin sopimushinnat nousivat, merellä uusi tonnisto ei näy täysin viikkovuoroissa Punaisenmeren kiertoteiden takia, ja rautatiellä Fret SNCF väistyi Hexafretin tieltä.
+10 %
nousussa
Lentorahdin sopimushinnat 2025
5 %
keskim. vuosikasvu
Pakettimarkkina vuodesta 2020
7,5 %
kasvussa
Aasia–Tyynimeri pakettikasvu
85 %
pk-yrityksiä
Maantierahdin toimijoista
Lentorahdin vuosi 2024 oli murroksellinen ja muokkasi alan suuntaa vuodelle 2025 ja sen jälkeen. Maailmanlaajuinen pakettitoimitusmarkkina on kasvanut voimakkaasti Aasian verkkokaupan ja kehittyvien logistiikkaratkaisujen siivittämänä, mikä on korostanut lentorahdin merkitystä. Vuodesta 2020 tähän päivään maailmanlaajuinen pakettitoimitusmarkkina on kasvanut keskimäärin noin 5 % vuodessa, ja ennusteiden mukaan se yltää 700 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä. Aasian ja Tyynenmeren alue on edelleen suurin kasvattaja noin 7,5 %:n kasvuvauhdilla.
Samaan aikaan pitkittynyt joulukuun sesonkikausi toi yllätyksen: vuoden 2025 sopimushinnat nousivat noin 10 % pitkillä ja Aasian sisäisillä reiteillä. Kuluttajaelektroniikka ja yleisrahti ovat venyttäneet sesonkia pitkälle tammikuuhun. Hintojen nousu on silti maltillinen verrattuna vuoteen 2023.
Puolijohde- ja elektroniikkakauppa on tehnyt Taiwanista keskeisen solmukohdan Kiinan-liikenteessä. Geopoliittiset tekijät, kuten mahdolliset Yhdysvaltain tullit, ovat kiihdyttäneet ennakkotoimituksia. Kasvusta huolimatta kapasiteettirajoitteet, lentojen peruutukset ja jännitteet aiheuttavat pullonkauloja erityisesti Pohjois-Kiinan ja Yhdysvaltojen sekä Aasian ja Euroopan reiteillä. Rahtikoneilla on peruttu lentoja miehistöpulan ja operatiivisten haasteiden vuoksi.
Vuoden 2025 ennusteet ovat varovaisen myönteisiä. Lentorahdin volyymit ovat kasvaneet 13 kuukautta peräkkäin yli 10 % vuodentakaisesta. Huoli tullimuutoksista, mahdollisista lakoista Yhdysvaltain satamissa ja maailmankaupan käänteistä muistuttaa silti, että ala on altis ulkoisille shokeille.
Kun lentoyhtiöt ja lähettäjät hallitsevat vaihtelevia hintoja, lyhyitä sopimuksia ja operatiivisia haasteita, läpinäkyvyys ja dataan perustuvat näkemykset ovat tärkeitä vuonna 2025.
Maantiekuljetusala vaatii EU:lta uudistettua ja yhtenäistä tullikehystä. Kun 85 % maantierahdin toimijoista on pk-yrityksiä, jäsenmaiden epäyhtenäiset tullimenettelyt iskevät alaan erityisen kovaa ja aiheuttavat viiveitä sekä tarpeettomia sanktioita.
Tullijärjestelmien sujuvoittaminen ja digitalisointi on keskeistä, jotta EU:n rajat edistävät kauppaa eivätkä hidasta sitä. Vuoden 2016 tullilainsäädännön määräaika lähestyy joulukuussa 2025, ja IT-järjestelmien kehityksen viiveet uhkaavat täyttä käyttöönottoa. IRU:n johtama alan koalitio painostaa lainsäätäjiä vastaamaan näihin haasteisiin ja pyrkii linjaamaan kehityksen globaalien kehysten, kuten eTIR:n, kanssa.
Nykyaikainen, yhtenäinen tullijärjestelmä vähentäisi esteitä ja vahvistaisi EU:n kilpailukykyä. Yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa EU voi tukea pk-yrityksiä, yksinkertaistaa kauppaa ja vahvistaa asemaansa kaupan helpottamisessa.
Vuodenvaihteessa 2024–2025 merirahti on yhtä dynaaminen kuin lentorahti, mutta kapasiteetin osalta selvästi haastavampi. Maailmanlaajuinen konttilaivasto kasvoi 10,6 % vuodesta 2023 ja sai 2,92 miljoonaa teu uutta kapasiteettia. Aasian ja Euroopan reiteillä laivastokapasiteetti nousi jyrkästi 31 %, ja lähes 59 % uudesta tonnistosta sijoittui näille reiteille – pääosin Punaisenmeren kriisin aiheuttamien häiriöiden vuoksi. Kriisi on pidentänyt purjehdusmatkoja, mikä edellyttää enemmän aluksia aikataulujen pitämiseksi ja rajoittaa Aasian ja Euroopan viikoittaisen kapasiteetin tosiasiallisen kasvun vain 8,8 %:iin.
Sitä vastoin Aasian ja Pohjois-Amerikan reiteillä kapasiteetti kasvoi vuonna 2024 vain 2,9 % huolimatta vahvasta Yhdysvaltain tuontikysynnästä. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino piti rahtihinnat korkeina, ja vuodesta 2024 tuli yksi kannattavimmista vuosista varustamoille pandemian jälkeen – käyttämättömän tonniston osuus oli vain 0,6 % maailmanlaajuisesta laivastosta.
Latinalainen Amerikka nousi myös huomionarvoiseksi alueeksi: palvelut alueelle ja alueelta laajenivat merkittävästi. Noin 22,4 % vuoden kapasiteettilisäyksistä – 853 000 teu – kohdistui Latinalaisen Amerikan kauppaan, mikä tuki Aasian ja Latinalaisen Amerikan volyymien 10,4 %:n kasvua vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana.
Tulevina kuukausina Yhdysvaltain itä- ja lahdenrannikon satamissa voi esiintyä volatiliteettia mahdollisten työmarkkinahäiriöiden vuoksi. International Longshoremen’s Associationin (ILA) ja United States Maritime Alliancen (USMX) neuvottelut ovat jumissa, ja satamien automaatio on keskeinen kiistakysymys. Jos sopimusta ei synny ennen nykyisen puitesopimuksen päättymistä 15. tammikuuta, rannikonlaajuinen lakko voi alkaa 16. tammikuuta.
Varustamot, kuten Maersk, ovat kehottaneet asiakkaita noutamaan konttinsa näistä satamista ennen määräaikaa viiveiden vähentämiseksi. Varasuunnitelmia, mukaan lukien lisämaksut, valmistellaan. Esimerkiksi Hapag-Lloyd ilmoitti 850 dollarin lisämaksusta teu:ta kohden itä- ja lahdenrannikon satamien tuonnille alkaen 20. tammikuuta; maksu koskee lastia, joka on terminaaliin tuotu kyseisenä päivänä tai sen jälkeen.
Euroopan rautatierahti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ukrainassa rautatierahti on edelleen kriittinen maan logistiikalle sodan aiheuttamien häiriöiden keskellä. Ukrainan rautatieyhtiö Ukrzaliznytsia ilmoitti 37 %:n tariffikorotuksesta, ensimmäisestä sitten vuoden 2022, vastatakseen huolto-, energia- ja polttoainekustannusten nousuun. Korotukset ovat tärkeitä turvallisuusstandardien ylläpitämiseksi ja kriittisten infrastruktuurikorjausten rahoittamiseksi, kun maa nojaa voimakkaasti rautatiehen merikäytävien ollessa tukossa. Riippuvuus on kuitenkin paljastanut heikkouksia, kuten Neuvostoliiton infrastruktuurista periytyvät eri raideleveydet.
Ranskassa valtion perinteinen rautatierahtiyhtiö Fret SNCF on virallisesti lopetettu, ja tilalle on perustettu kaksi uutta yhtiötä – Hexafret ja Technis. Hexafret hoitaa operatiivista toimintaa ja keskittyy ryhmäkuljetuksiin sekä yksittäisvaunupalveluihin, kun taas Technis erikoistuu veturihuoltoon. Muutos on merkittävä SNCF:n rautatierahdille, mutta jotkut asiantuntijat varoittavat, että Hexafretin rajallinen toimintalaajuus ja riippuvuus valtion tuista voivat muodostua haasteeksi.
Virossa entisen valtion rautatieoperaattorin Operailin myynti yksityisiin käsiin heijastaa strategian muutosta. Rautatievolyymien jyrkästi laskettua Venäjän Ukrainan-sodan alusta lähtien uusi omistaja Tiigi Keskus pyrkii elvyttämään konttikuljetuksia ja tukemaan kansallisia ilmastotavoitteita kasvattamalla rautatien osuutta suhteessa maantiekuljetuksiin. Yksityistäminen korostaa Euroopassa kasvavaa trendiä, jossa hallitukset pyrkivät vähentämään julkisia menoja rautatiekunnossapitoon ja kannustamaan yksityisiä investointeja.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa rautatierahti osoitti toipumisen merkkejä: intermodaalisten merikuljetusvolyymien vuosikasvu oli 4 % syyskuussa 2024 päättyneellä neljänneksellä. Myös muiden kuin satamakuljetusten volyymi kasvoi 11 %. Operaattoreiden, kuten DP Worldin, kannustimet lähettäjille käyttää rautatiepalveluita – esimerkiksi uudet reitit Tilburyn ja Manchesterin välillä – ovat alkaneet tuottaa tulosta. Rautatien osuus näistä virroista kasvoi kyseisellä jaksolla.
Haasteita riittää silti. Uudenvuodenpäivänä ankarat tulvat Luoteis-Englannissa aiheuttivat merkittäviä häiriöitä rautatieliikenteeseen. Vesittyneet radat ja vaurioitunut raidesepeli aiheuttivat laajoja peruutuksia erityisesti Suur-Manchesterissa ja Warringtonissa. Nopeat korjaustyöt palauttivat keskeisiä reittejä, mutta tapaus korostaa tarvetta investoida ilmastokestävyyteen. Samanlaisia ilmastoriskejä nosti esiin Euroopan komission tutkimus, joka painotti ilmastonsopeutumisen integroimista EU:n TEN-T-liikennepolitiikkaan.
Käydään yhdessä läpi nykyinen logistiikkanne ja katsotaan, missä 4PL-ohjaus voisi auttaa.
Hormuzin kriisi käänsi odotetun ostajan markkinan: rahti- ja polttoainekulut nousivat. Mitä Q4 2026 ja vuosi 2027 tarkoittavat suomalaiselle rahdinantajalle.
Lue artikkeliMerirahdin hinnat laskevat hallitusti, Punainenmeri on yhä pääosin suljettu ja CBAM on voimassa. Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille rahdinantajille huhti–kesäkuussa 2026?
Lue artikkeliMeri-, lento- ja maantierahti loppuvuonna 2025 sekä näkymät keväälle 2026: spot-hinnat, kapasiteetti ja hankintavinkit suomalaisille ostajille.
Lue artikkeli