Logistiikan markkinakatsaus – Q1 2026: rakenteellinen vaihtelu
Merirahdin hinnat laskevat hallitusti, Punainenmeri on yhä pääosin suljettu ja CBAM on voimassa. Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille rahdinantajille huhti–kesäkuussa 2026?
Lue artikkeliLogistiikan markkinakatsaus Q4 2026: Hormuzinsalmen kriisi nosti polttoaineen ja rahdin hinnat, vaikka Suezin reitti avautuu vähitellen. Kokosimme, mitä tämä tarkoittaa suomalaisen rahdinantajan budjetille vuodelle 2027.
4 429 $
−3 % · viikossa
Drewry WCI / FEU
Drewry, 29.10.2026
+7,7 %
vuodessa
Lentorahdin kysyntä (CTK), syyskuu
IATA, 29.10.2026
148,0
+15,2 % · vuodessa
Maantierahdin sopimushintaindeksi Q2
Upply, Ti, IRU
1,7 %
BKT 2026
Suomen talouskasvuennuste
Suomen Pankki, 15.9.2026
Merirahti
Korkealla, vaihtelee
Suezin reitti avautuu palvelu kerrallaan.
Aasia–Eurooppa-kysyntä pitää hinnat koholla.
Polttoaine ja Hormuz nostavat lisämaksuja.
Lentorahti
Kysyntä kasvaa
CTK +7,7 % syyskuussa.
Lentopolttoaine kaksinkertaistui vuodessa.
Maantierahti
Kustannuspaine
Diesel ja sopimushinnat nousussa.
Volyymit yhä hieman pakkasella.
Suomi
Vienti vetää
Lääke- ja Yhdysvaltain-vienti kasvaa.
Talvimerenkulun rajoitukset edessä.
Helmikuun Q1 2026 -katsauksessa arvioimme, että merirahdin hinnat laskevat hallitusti ja markkina kallistuu ostajan suuntaan. Drewryn World Container Index oli tuolloin 1 933 dollaria 40 jalan kontilta. Kahdeksan kuukautta myöhemmin sama indeksi on 4 429 dollaria. [1]
Käänne ei johtunut kysynnän romahduksesta eikä kapasiteettipulasta, vaan energiasta. Hormuzinsalmen kriisi alkoi 28.2.2026, ja sen jälkeen polttoaineen hinta on noussut kaikissa kuljetusmuodoissa. Lentopolttoaine maksoi syyskuussa 103 % enemmän kuin vuotta aiemmin, ja eurooppalaisen dieselin keskihinta oli toisella neljänneksellä 27 % vuodentakaista korkeampi. [2] [3]
Samaan aikaan Punaisenmeren reitti avautuu vähitellen. Suezin kanavan kautta kulki lokakuun lopulla viikossa 62 alusta, vuoden suurin määrä. Kapasiteetin paluu ei kuitenkaan ole painanut Aasia–Eurooppa-hintoja alas, koska kysyntä tällä reitillä on ollut vahvaa. [1] [4]
Suomen näkökulmasta kuva on kaksijakoinen. Suomen Pankki nosti syyskuussa vuoden 2026 kasvuennusteen 1,7 prosenttiin, ja tavaraviennin arvo kasvoi tammi–elokuussa 11,5 %. Ulkomaan merikuljetusten tonnimäärä kuitenkin laski elokuussa 8 %. Kasvu tulee siis arvokkaista, kevyistä tuotteista eikä massatavarasta. [5] [6] [7]
Vuoden 2027 budjetoinnin kannalta tärkein kysymys ei ole perusrahdin taso vaan se, miten polttoaine-, reitti- ja riskilisät hinnoitellaan. Tämä katsaus käy läpi kuljetusmuodot, Suomen tilanteen ja kolme skenaariota vuodelle 2027. Aiemmat katsaukset löytyvät markkinakatsausten arkistosta.
Hormuzinsalmen kautta kulki Drewryn mukaan lokakuun lopulla vain kaksi alusta viikossa. Reutersin syyskuussa julkaiseman katsauksen mukaan meripolttoaineen hinta oli noussut yli 900 dollariin tonnilta, ja varustamot siirtävät nousun asiakkaille lisämaksuina. [1] [8]
Suomen Pankki oletti syyskuun ennusteessaan Brent-öljyn keskihinnaksi 89,5 dollaria tynnyriltä vuonna 2026 ja 78,0 dollaria vuonna 2027. Ennuste siis olettaa öljyn halpenevan ensi vuonna, mutta pysyvän vuoden 2025 tasoa (69,1 dollaria) selvästi korkeampana. [5]
Suomen Pankin syyskuun ennusteessa euroalueen talous kasvaa 0,9 % vuonna 2026 ja 1,4 % vuonna 2027. Kolmen kuukauden euriborin oletetaan nousevan 2,4 prosentista 3,0 prosenttiin. Kallistuva rahoitus lisää varastoinnin pääomakustannusta, mikä kannattaa huomioida varmuusvarastojen mitoituksessa. [5]
Maailmankauppa kasvoi IATA:n mukaan elokuussa 3,6 % vuodentakaisesta. Teollisuuden vientitilausten kasvu viittaa siihen, että kysyntä pysyy vahvana myös vuodenvaihteen yli, vaikka energian hinta painaa yritysten kustannuksia. [9]
WTO nosti 8.10.2026 ennustettaan selvästi. Maailman tavarakaupan volyymin odotetaan kasvavan 3,9 % vuonna 2026 ja 4,1 % vuonna 2027, kun maaliskuussa luvut olivat 1,9 % ja 2,6 %. Kasvua vetävät tekoälyyn liittyvät investoinnit. WTO:n mukaan vuoden 2027 ennuste edellyttää kuitenkin, että Lähi-idän konflikti ratkeaa ajoissa. [10]
Palvelukaupan ennustetta WTO sen sijaan laski. Kaupallisten palvelujen volyymin arvioidaan kasvavan 3,3 % vuonna 2026, kun maaliskuussa ennuste oli 4,8 %. WTO:n mukaan konflikti häiritsee erityisesti kuljetus- ja matkailupalveluja, jotka ovat riippuvaisia alueen roolista maailmanlaajuisena solmukohtana. Vuonna 2027 palvelukaupan odotetaan kasvavan 6,4 %. [10]
Maersk ja Hapag-Lloyd ovat palauttaneet Gemini-yhteistyön linjoja Suezin kautta kulkeviksi asteittain: ME11 helmikuussa, AE15 ja AE19 kesällä sekä AE5, AE11, AE12 ja ME2 syyskuussa. Paluu tehdään palvelu kerrallaan ja turvallisuustilanteen mukaan, ei koko verkostossa kerralla. [11]
Reittimuutos lyhentää Aasia–Pohjois-Eurooppa-matkaa, mutta siirtymävaiheessa aikataulut heittelevät. Drewryn mukaan viikoille 45–49 on peruttu 56 lähtöä 715:stä, ja 46 % peruutuksista kohdistuu Aasia–Pohjois-Eurooppa- ja Välimeri-reitteihin. [12]
EU:n ja Yhdysvaltain kauppasopimus on Tullin mukaan ollut virallisesti voimassa heinäkuusta 2026 ja ulottuu vuoden 2029 loppuun. Se on tuonut kauppaan ennakoitavuutta, ja Yhdysvallat nousi kesällä Ruotsin ohi Suomen suurimmaksi vientikumppaniksi. [6]
Sääntelyn aikataulu muuttui kahdessa kohdassa Q1-katsauksen jälkeen. Tie- ja rakennussektorin päästökauppa ETS2 siirtyi vuodella alkamaan 1.1.2028, vaikka päästöoikeuksien huutokaupat alkavat jo 2027. Lisäksi EU alkoi 1.7.2026 periä 3 euron tullin kustakin enintään 150 euron arvoisesta EU:n ulkopuolelta tilatusta lähetyksestä. [13] [14]
Merenkulun päästökaupan siirtymäaika päättyy. Varustamojen on palautettava päästöoikeudet 100 prosentista vuoden 2026 päästöistään 30.9.2027 mennessä, kun vuoden 2025 päästöistä osuus oli 70 %. EU:n ja EU:n ulkopuolisten satamien välisistä matkoista päästökauppa kattaa puolet päästöistä. Hapag-Lloyd arvioi ETS-lisämaksunsa nousevan muutoksen vuoksi noin 45 %, ja lisäksi lisämaksu seuraa päästöoikeuksien hintaa. [15] [16]
FuelEU Maritime -asetus on ollut voimassa vuoden 2025 alusta. Sen mukaan aluksen käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteetin on oltava 2 % vuoden 2020 viitearvoa pienempi, ja vaatimus kiristyy 6 prosenttiin vuonna 2030. Tavoitteesta jäävä alus maksaa seuraamusmaksua 2 400 euroa VLSFO-ekvivalenttitonnilta. Varustamot hinnoittelevat noudattamisen kustannuksen lisämaksuihin, Hapag-Lloyd yhdessä ETS-kulujen kanssa. [17] [16]
Hiilirajamekanismi CBAM siirtyi lopulliseen vaiheeseen 1.1.2026. Yli 50 tonnia CBAM-tuotteita vuodessa tuovan on oltava valtuutettu CBAM-ilmoittaja. Todistusten myynti alkaa 1.2.2027, ja ensimmäinen vuosi-ilmoitus vuoden 2026 tuonnista sekä todistusten palautus on tehtävä 30.9.2027 mennessä. Vuodesta 2027 alkaen tuojan on pidettävä neljännesvuosittain todistuksia vähintään 50 prosentille vuoden alusta tuotujen tuotteiden päästöistä. Todistusten hinta perustuu päästöoikeuksien huutokauppahintaan. [18] [19]
Itämeren vedenalaisen infrastruktuurin suojaaminen on pysynyt esillä. Rajavartiolaitos harjoitteli syyskuussa Suomenlahdella alusten haltuunottoa merellä, ja harjoitus liittyi aiempiin kaapeli- ja putkivaurioihin. Puolustusministeri Antti Häkkänen päätti 19.10.2026, että Yhdysvaltain merijalkaväen osasto täydentää Suomenlahden meritilannekuvaa Naton Baltic Sentry -toiminnassa. [20] [21]
Wiiman arvion mukaan valvonnan tiivistyminen ei sellaisenaan muuta rahtihintoja. Uudet välikohtaukset voivat kuitenkin hidastaa liikennettä Suomenlahdella tilapäisesti, joten kriittisille Itämeren-kuljetuksille kannattaa tunnistaa varareitit.
Vuonna 2027 sääntely nostaa erityisesti merirahdin ja CBAM-tuonnin kustannuksia, vaikka perusrahti halpenisi. Kustannukset näkyvät eri aikaan: lisämaksut heti, CBAM-todistukset neljännesvuosittain.
Drewryn WCI-indeksi oli 29.10.2026 tasolla 4 429 dollaria FEU:lta, 3 % alempi kuin viikkoa aiemmin. Yhdysvaltain reitit laskivat, kun taas Shanghai–Rotterdam nousi 1 %. Varustamot ovat ilmoittaneet marraskuulle FAK-korotuksia, mutta niiden pysyvyys on epävarmaa. [1]
| Reitti | $/FEU | Muutos viikossa |
|---|---|---|
| WCI-yhdistelmäindeksi | 4 429 | −3 % |
| Shanghai–Rotterdam | 3 686 | +1 % |
| Shanghai–Genova | 4 151 | 0 % |
| Shanghai–Los Angeles | 7 514 | −6 % |
| Shanghai–New York | 9 631 | −5 % |
Xenetan mukaan Kaukoidästä Pohjois-Eurooppaan suuntautuvan reitin spot-hinta oli 23.10.2026 keskimäärin 3 698 dollaria FEU:lta, 6,8 % enemmän kuin viikkoa aiemmin. Hinta on yhä 67 % korkeampi kuin ennen kriisiä 28.2.2026. Kaukoidän ja Euroopan välinen volyymi kasvoi vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 12,2 %. [4]
Yhdysvaltain itärannikon spot-hinta on yli kolminkertainen Pohjois-Eurooppaan verrattuna (Xeneta via AJOT, 23.10.2026). [4]
Yhdysvaltain kauppaliiton NRF:n ennusteen mukaan Yhdysvaltain merituonti laskee marraskuussa 11 % edellisestä kuukaudesta, mikä heikentää transpasifisia hintoja. Gemini-yhteistyöllä on Drewryn seurannassa vähiten peruttuja lähtöjä, noin 1 %. [1] [12]
Suezin paluu vapauttaa kapasiteettia, mutta Euroopan tuontikysyntä on pitänyt hinnat koholla. Hinnan lasku ei siis ole automaattinen, ja polttoaine- sekä riskilisät voivat muuttua nopeasti.
Polttoainelisän laskentaperuste kannattaa sopia kirjallisesti ja indeksiin sidottuna.
Siirtymävaiheen aikatauluheitot on syytä huomioida varmuusvarastoissa.
Sopimuksen kesto ja indeksisidonnaisuus kannattaa harkita reittikohtaisesti.
ETS- ja FuelEU-lisät kannattaa pyytää tarjouksissa eriteltyinä.
IATA:n mukaan lentorahdin kysyntä (CTK) kasvoi syyskuussa 7,7 % vuodentakaisesta ja kapasiteetti (ACTK) 2,7 %, joten kuormakerroin nousi 47,9 prosenttiin. Euroopan lentoyhtiöiden kysyntä kasvoi 4,5 %, mutta kapasiteetti laski 1,6 %. Aasia–Pohjois-Amerikka-reitillä kasvua oli 17,0 %. [2]
Kustannuspuoli on poikkeuksellinen. Lentopolttoaineen hinta oli syyskuussa 184,5 dollaria tynnyriltä, 103,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas rahtituotot nousivat 25,9 %. Maailman teollisuuden tuotannon PMI oli 53,8 ja uusien vientitilausten PMI 51,9, molemmat viiden vuoden huipulla. [9]
Lähi-idän lentoyhtiöiden kysyntä kasvoi syyskuussa 3,8 % ja kapasiteetti 7 %. Tammi–syyskuussa lentorahdin kysyntä on kasvanut maailmanlaajuisesti 5,0 %. Euroopan lentoyhtiöiden kuormakerroin oli 54,6 %, selvästi maailman keskiarvoa korkeampi, mikä kertoo tiukasta tilasta Euroopan reiteillä. [2] [9]
Kysyntä kasvaa nopeammin kuin kapasiteetti, eikä polttoaineen hinnannousu ole vielä täysin siirtynyt rahtihintoihin. Loppuvuoden sesonki voi tiukentaa tilaa erityisesti Euroopasta lähtevillä reiteillä.
Upplyn, Ti:n ja IRU:n vertailuindeksin mukaan eurooppalaisen maantierahdin sopimushintaindeksi nousi toisella neljänneksellä 148,0 pisteeseen, 15,2 % vuodentakaista korkeammaksi. Spot-indeksi nousi 146,8 pisteeseen. Dieselin keskihinta EU:ssa oli 1,94 euroa litralta, ja huippu 2,19 euroa osui huhtikuuhun. [3]
Hinnat nousivat, vaikka volyymit olivat yhä 1,6 % vuodentakaista pienemmät. Nousu on siis kustannus- eikä kysyntävetoista. Kolmannen neljänneksen indeksi julkaistaan marraskuussa. [3]
Upplyn mukaan kuljetusyritysten kustannukset nousivat noin 10 % vuodessa, ja ensimmäisellä neljänneksellä volyymit olivat vielä 8 % vuodentakaista pienemmät. Volyymien lasku hidastui siis keväällä, mutta kustannusten nousu ei. [3]
Maantiekuljetuksissa polttoaine on suurin yksittäinen hintaa liikuttava tekijä. ETS2:n lykkääntyminen vuoteen 2028 antaa vuoden lisäaikaa, mutta ei poista hiilen hintaa tulevista sopimuksista.
VR:n rautatielogistiikan volyymit kasvoivat heinä–syyskuussa 3,4 % 5,7 miljoonaan tonniin, mutta tammi–syyskuussa ne laskivat 3,6 % 18,3 miljoonaan tonniin. Kotimaan rautatierahtimarkkina monipuolistuu: ArcticRail aloitti heinäkuussa liikennöinnin Vuosaaren satamasta VR Transpointin rinnalla. [22] [23]
Toisen operaattorin tulo satamarataan antaa rahdinantajille vertailukohdan. Rautatie on myös vähemmän altis dieselin hinnanvaihtelulle kuin maantie.
EU:n 3 euron tulli enintään 150 euron arvoisille lähetyksille tuli voimaan 1.7.2026 ja on väliaikainen 1.7.2028 asti. Komission mukaan EU:hun tuotiin vuonna 2025 lähes 5,9 miljardia tällaista lähetystä suoraan kuluttajille. [14]
Kotimainen pakettimarkkina kasvaa silti. Postin pakettimäärät Suomessa ja Baltiassa kasvoivat kolmannella neljänneksellä 14,2 % 20,1 miljoonaan. Posti arvioi verkkokaupan ja uudelleenkaupan kasvun tukevan pakettimarkkinaa myös jatkossa. [24] Express-kuljetuksia koskevaa EU-sääntelyä käsittelimme erillisessä artikkelissa.
Pientuonnin tulli ohjaa verkkokauppaa tuomaan tavaraa erinä EU-varastoihin, mikä lisää konttien ja maantiekuljetusten kysyntää. Kuriirisopimuksissa lisämaksujen osuus kasvaa.
Suomen Pankki nosti syyskuussa vuoden 2026 BKT-ennusteen 1,7 prosenttiin (kesäkuussa 0,7 %) ja ennustaa vuodelle 2027 kasvua 1,6 %. Kasvua vetää tavaravienti, erityisesti lääkkeet, polttoaineet ja risteilyalustoimitus. Työttömyysasteen ennustetaan olevan 10,4 % vuonna 2026. [5]
Tullin mukaan elokuun vienti kasvoi 21,8 % ja vienti Yhdysvaltoihin 224,3 %. Lääkkeiden vienti kasvoi tammi–elokuussa 251 %. Ulkomaan merikuljetukset sen sijaan laskivat elokuussa 8 % 6,6 miljoonaan tonniin, ja vienti laski 9 %. [6] [7]
Merikuljetuksia oli elokuussa eniten Suomen ja Ruotsin välillä, yhteensä 1,2 miljoonaa tonnia. Eniten vietiin Saksaan, 0,6 miljoonaa tonnia. Suurimmat satamat tonneilla mitattuna olivat Sköldvik, Helsinki, HaminaKotka, Raahe ja Hanko. [7]
Ero näkyy lentorahdissa. Suomen lentoasemien kautta kulki tammi–syyskuussa 155 708 tonnia rahtia ja postia, 14 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes kaikki kulki Helsinki-Vantaan kautta. [25]
Talvimerenkulun kausi 2026–2027 on alkamassa. Väyläviraston ohjeiden mukaan avustusrajoitukset ovat satamakohtaisia ja tulevat voimaan viiden päivän kuluttua niiden antamisesta. Jääluokkavaatimukset vaikuttavat alusten saatavuuteen ja rahtihintoihin Perämerellä ensimmäisenä. [26]
Viime talvena Väylävirasto asetti ensimmäiset avustusrajoitukset Tornion, Kemin ja Oulun satamiin 24.11.2025 alkaen, kuukautta aiemmin kuin edellisenä talvena. Viraston mukaan talvimerenkulku maksaa noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, koska kaikki Suomen satamat jäätyvät normaalitalvina. Rajoitukset asetetaan jäätilanteen mukaan, ja rajoituspolitiikka on yhteinen Ruotsin kanssa. [27]
Talvimerenkulku rajoittaa ensin Perämeren satamia, joten pohjoisen viennin ja tuonnin aikataulut kannattaa tarkistaa jo marraskuussa.
Xenetan mukaan vuoden 2027 merirahtisopimusten hinnat ovat todennäköisesti tasaisia tai hieman korkeampia, ja lopputulos riippuu Suezin normalisoitumisesta, kysynnästä ja uudesta tonnistosta. [4]
Drewry arvioi lokakuun lopussa, että konttilaivaston nettokapasiteetti kasvaa 8,8 % vuonna 2027, 12,1 % vuonna 2028 ja 10 % vuonna 2029. Punaisenmeren reitin paluu vapauttaa vuonna 2027 arviolta 1,6 miljoonaa TEU:ta tehollista kapasiteettia ja uudet alukset 2,6 miljoonaa TEU:ta. Drewryn Simon Heaneyn mukaan ylikapasiteetti on väistämätöntä, ja epävarmaa on vain sen mittakaava. [28] [29]
Sea-Intelligencen mukaan Aasia–Pohjois-Eurooppa-reitin kapasiteetista 40–50 % on palannut Punaiselle merelle, kun Aasia–Välimeri-reitin menosuunnassa osuus on 70–80 %. Pohjois-Euroopan reitti on siis Välimerta jäljessä. Wiiman arvion mukaan hintapaine alaspäin näkyy Suomen kannalta keskeisillä reiteillä tästä syystä viiveellä. [28]
IATA ennusti kesäkuussa, että lentorahdin volyymi kasvaa vuonna 2026 vain 0,2 % 71,7 miljoonaan tonniin, mutta rahtitulot nousevat 7,2 % 162 miljardiin dollariin. Rahtituottojen odotetaan nousevan 6,5 % kolmen laskuvuoden jälkeen, koska lentoyhtiöt siirtävät polttoainekuluja hintoihin. Tammi–syyskuun kysyntä on kasvanut 5,0 %, eli ennustetta selvästi nopeammin. [30] [2]
IATA:n kesäkuun ennuste perustui Brent-öljyn 95 dollarin ja lentopolttoaineen 152 dollarin keskihintaan tynnyriltä. Lentopolttoaineen ja raakaöljyn hintaero, 57 dollaria tynnyriltä, on IATA:n mukaan historiallisen suuri. Euroopan lentoyhtiöt olivat suojanneet ennen kriisiä 70 % polttoainetarpeestaan, joten korkeammat kulut siirtyvät hintoihin vasta suojausten päättyessä. [30]
IRU:n kesäkuussa julkaiseman selvityksen mukaan Euroopassa on noin 502 000 täyttämätöntä kuorma-autonkuljettajan paikkaa, 13 % työvoimasta. Noin kaksi kolmasosaa eurooppalaisista kuljetusyrityksistä kertoo kieltäytyneensä uusista sopimuksista kuljettajapulan vuoksi, ja vuoteen 2030 mennessä eläkkeelle jää arviolta 660 500 kuljettajaa. Kapasiteetti pysyy siis tiukkana, vaikka polttoaine halpenisi. [31]
IRU:n mukaan pelkkä palkankorotus ei enää riitä houkuttelemaan kuljettajia, vaan myös työolot, turvallinen pysäköinti ja ennakoitavat aikataulut ratkaisevat. Alle kymmenen hengen yritykset muodostavat 98 % EU:n maantiekuljetusyrityksistä, ja niillä on vähiten resursseja rekrytointiin. Sopimuskumppanin koko ja kuljettajatilanne kannattaa siksi selvittää ennen pitkää sopimusta. [31]
Alla oleva jaottelu on Wiiman oma arvio.
Perusskenaario: hidas normalisoituminen. Suezin reitti avautuu laajemmin, öljy halpenee Suomen Pankin oletuksen mukaisesti, ja merirahdin hinnat laskevat vähitellen. Polttoainelisät pysyvät kuitenkin vuoden 2025 tasoa korkeampina.
Kiristyvä skenaario: energiakriisi pitkittyy. Hormuzin liikenne pysyy rajoitettuna, polttoaine kallistuu edelleen ja varustamot peruvat lähtöjä. Kaikkien kuljetusmuotojen hinnat nousevat, ja lentorahdin kapasiteetti tiukkenee.
Helpottuva skenaario: ylikapasiteetti palaa. Turvallisuustilanne vakautuu nopeasti, Suez avautuu kokonaan ja uusi tonnisto tulee markkinoille. Tällöin Q1-katsauksessa odotettu ostajan markkina toteutuu viiveellä.
Vuoden 2027 rahtibudjetissa perusrahti ja polttoainelisä kannattaa erottaa. Näin skenaarioiden vaikutus näkyy suoraan.
Kiinteä vuosihinta lukitsee joko liian korkean tai liian matalan tason. Indeksisidonnainen tai lyhyempi sopimus jakaa riskin.
Kun lisämaksut muuttuvat nopeasti, kokonaiskustannus ratkaisee. Rinnakkainen vertailu paljastaa, mikä hinnasto on todellisuudessa edullisin.
Suezin siirtymävaihe ja talvimerenkulku osuvat samaan ajankohtaan. Varmuusvarastojen mitoitus kannattaa tarkistaa.
ETS2, CBAM ja pientuonnin tulli muuttavat kustannusrakennetta eri aikaan. Kun kokonaisuus on hallussa, yllätyksiä tulee vähemmän. Kuljetusten kokonaisohjausta kuvaamme 4PL-palvelun sivulla.
Jos Drewryn ennuste toteutuu, neuvotteluasema merirahdissa kääntyy ostajalle vuoden 2027 aikana. Pitkää kiinteää sopimusta nykyisellä hintatasolla kannattaa välttää.
Käydään yhdessä läpi nykyinen logistiikkanne ja katsotaan, missä 4PL-ohjaus voisi auttaa.
Merirahdin hinnat laskevat hallitusti, Punainenmeri on yhä pääosin suljettu ja CBAM on voimassa. Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille rahdinantajille huhti–kesäkuussa 2026?
Lue artikkeliMeri-, lento- ja maantierahti loppuvuonna 2025 sekä näkymät keväälle 2026: spot-hinnat, kapasiteetti ja hankintavinkit suomalaisille ostajille.
Lue artikkeliVuoden 2025 jälkipuoliskon katsaus: rahtihinnat korjaantuvat tullien nostaman alkuvuoden huipun jälkeen, merellä on ylikapasiteettia ja Euroopan maantierahti on tiukka.
Lue artikkeli