Kuljetustilauksen ja tarjouspyynnön muistilista
Mitä asioita hyvästä kuljetustilauksesta tai tarjouspyynnöstä tulisi löytyä?
Lue artikkeliToimitusketjujen hallinta on noussut polttavaksi puheenaiheeksi lähes jokaisessa ulkomaankauppaa käyvässä yrityksessä. Toisiaan seuraavat globaalit häiriöt ovat kuormittaneet päätöksentekijöitä.

Aasiasta ja erityisesti Kiinasta lähtevien ketjujen katkokset ovat tehneet toimintaympäristöstä vaikeasti ennakoitavan.
Logistiikan kohonnut kustannustaso on lisännyt haasteita. Muuttunutta tilannetta pidetään jo uutena normaalina. Tässä tekstissä käymme läpi yritysten yleisimpiä logistisia haasteita ja sitä, miten Wiima Logistics pyrkii niihin vastaamaan:
Globaalien ketjujen nykytilaa leimaa länsimaisen tuotannon Aasia-keskeisyys. Vuosikymmeniä jatkunut tuotannon siirto ulkomaille (offshoring) on paljastanut nurjan puolensa sekä taloudellisesti että poliittisesti.
Haasteet ovat saaneet organisaatiot pohtimaan pitkän tähtäimen suunnitelmiaan uudelleen. Tuotannon siirto maihin, joissa logistiikkaketjut ovat lyhyempiä ja yksinkertaisempia, on selvästi kasvava suunta. Vastavetona Kiina on jo muutama vuosi sitten ilmoittanut keskittyvänsä kotimarkkinaan ja vähentävänsä riippuvuutta länteen suuntautuvasta viennistä.
Globaalien ketjujen tilanne pakottaa päättäjät tarkastelemaan kokonaisuutta uusin silmin. Suomen yrityskannalle asia on erityisen ajankohtainen. Geopoliittisesti Suomi toimii kuin saarivaltio. Venäjä-suhteiden kehitys on korostanut tätä entisestään.
Suomalaiset yritykset ovat riippuvaisia pitkistä kansainvälisistä toimitusketjuista, joissa tavaran seuranta on vaikeaa ja riskit ovat kasvaneet. Paine toimitusvarmuuteen on kova. Nopea irtautuminen Kiina-sidonnaisesta toiminnasta on monille vaikeaa, ellei mahdotonta. Vaikka tuotanto siirtyisi muihin Aasian maihin, pitkien ketjujen kompleksisuus säilyy.
Kansainvälisten ketjujen haasteisiin yksittäisen yrityksen on usein vaikea vaikuttaa. Harva suomalaisyritys on niin suuri, että se pystyisi omilla resursseillaan liikuttamaan merirahdin hintatasoa varustamoilta. Siksi kehityskohtia on etsittävä muualta.
Kehityskohteita pohtiessa kannattaa palata ketjun perusosiin. Ensin mieleen tulevat tavarantoimittajat, logistiikkatoimijat ja muut kumppanit, jotka luovat ketjun fyysiset edellytykset. Sitten omat resurssit ja niiden kytkennät prosesseihin. Viimeisenä hallintajärjestelmät. Samaa kolmijakoa havainnollistaa alla oleva kaavio.
Toimitusketjun kolme kenttää: kumppanit, järjestelmät ja resurssit
Harva aloittaa tiedonkulun kartoituksesta. Merkittävä osa ketjun toimivuudesta on silti sidottu tiedon liikkumiseen osapuolten välillä. Informaatiota on tarjolla valtavasti. Portaalit ja palvelut tarjoavat tietoa ketjun eri vaiheista. Yleisin esimerkki on lähetyksen seurantatiedot.
Informaation hyödyntäminen ketjun optimoinnissa on silti monille vierasta. Juuri tiedon käsittely on usein se osa palapelia, josta muutoin neuvotteluasemaltaan heikompi toimija voi saada otteen.
Optimointi kannattaa aloittaa kustannuksia kasvattavista elementeistä, joita voidaan vähentää tai poistaa tiedonkulkua tehostamalla. On tärkeää tunnistaa, mihin elementteihin yritys voi vaikuttaa. Kumppaneihin vaikuttaminen riippuu neuvotteluja tukevista vipuvarsista. Järjestelmät ja resurssit ovat useammin omissa käsissä.
Ongelmanratkaisu tiedonkulussa tarkoittaa nykyisin lähes väistämättä digitaalisia ratkaisuja.
Digitalisaatio tähtää usein pitkälle vietyyn automaatioon, jolla inhimillisiä virheitä ja viiveitä voidaan vähentää. Läpinäkyvyyttä kasvattavat palvelut ovat arkipäivää, ja monet palveluntarjoajat tarjoavat pitkälle automatisoituja ratkaisuja ketjun eri vaiheisiin.
Ongelmaksi muodostuu tarjonnan yhdistäminen selkeäksi, koko ketjun kattavaksi tietokokonaisuudeksi. Wiima Logistics on keskittynyt ratkaisuun, joka hyödyntää mahdollisimman laajasti ketjun eri vaiheissa saatua tietoa.
Toimitusketjun tietovirtojen täydellinen automatisointi on edelleen erittäin haastavaa. Kansainvälisissä ketjuissa poikkeuksia sattuu usein. Poikkeuksien ratkaisuun tarvitaan tiedon ja automaation lisäksi asiantuntevia henkilöitä.
Tavoite, jossa prosessit automatisoituvat kokonaan ja henkilöresurssit katoavat, on epärealistinen. Realistisempaa on rakentaa hallintajärjestelmiä, joissa digitalisaatio ja asiantuntijat täydentävät toisiaan.
Edellä oleva kaavio havainnollistaa tyypillisen ketjun osaa, jossa tietovirtojen optimoinnilla on usein parhaat edellytykset. Tällä alueella voidaan saada merkittäviä parannuksia lähes minkä kokoisessa yrityksessä tahansa.
Millaisia asioita alue pitää sisällään tiedonkulun kannalta?
Yksi esimerkki on tiedonkulku tilauksesta lähetykseksi. Osapuolia kuvaa seuraava kaavio. Epäselvät prosessit ja matala tai hajautunut digitalisaatio haittaavat tiedon liikkumista. Epäsuorat piilokustannukset voivat kasaantua lähes huomaamatta.
Toimitusketjun tiedonkulun osapuolet
Ostotilauksen kulku — Yritys · Toimittaja · Logistiikan palveluntarjoaja · Yritys
Myyntitilauksen kulku — Asiakas · Yritys · Logistiikan palveluntarjoaja · Asiakas
Heikon tiedonkulun seurauksena oma henkilöstö tekee ylimääräistä työtä. Poikkeuksiin reagointi on hidasta ja toimintatavat epäselviä. Tällaisia kustannuksia on vaikea arvioida euroina, koska ne ovat häilyviä. Siksi harvalla on aito käsitys siitä, mitä yksi poikkeus maksaa koko organisaatiolle. Vaikeasti hahmotettavaan ongelmaan on myös vaikea tarttua.
Jos ongelman saa käännettyä euromääräiseksi menoksi, investointilaskelma on yksinkertaisempi. Informaation pullonkauloja on useita, ja toteuma vaihtelee yritysten välillä.
Pullonkaulojen paikannus on lähes poikkeuksetta työläämpää kuin ajatellaan. Erityisesti silloin, kun dataa ei ole tietoisesti kerätty ja seurattu.
Olemme huomanneet, että epäsuorat, heikkoihin prosesseihin ja matalaan digitalisaatioon liittyvät kustannukset jäävät monelta tutkimatta. Kehitysprojekteissa huomio keskittyy suoriin kuluihin. Suorista säästöistä on vuosien varrella jo otettu merkittävimmät tehot, joten kehitys on marginaalisempaa. Uudet näkökulmat kustannuksiin ovat siksi monelle tuloksellisia.
Nykyteknologia antaa entistä paremmat keinot tarkastella ketjuja eri kanteilta. Kehityksen mukana pysyminen vaatii strategista tahtoa, sitoutumista ja kyseenalaistamista: mihin investoidaan ja miten? Tehdäänkö kaikki itse vai ostetaanko ulkopuolelta? Päätöksenteko vaatii usein resurssien siirtoa tukitoiminnoilta ydinliiketoiminnan kehitykseen. Prosesseja ja kustannustehokkuutta on silti edelleen mahdollista parantaa merkittävästi.
Wiima Logisticsin ydintarjonta keskittyy logistiikan kokonaisvaltaiseen hallintaan ja projektilogistiikkaan. Tavoitteemme on tarjota koko ketjun kattavia optimointipalveluita, joissa kuljetusten lisäksi ovat mukana resurssit ja järjestelmät.
Haluamme toimia asiakkaan toimitusketjujen kehityksen moottorina ja ottaa käyttöön ratkaisuja, jotka tuottavat lisäarvoa. Palveluntarjonta kattaa kotimaisen ja kansainvälisen logistiikan.
Käydään läpi nykytila ja kehityskohteet — sitoumuksetta.
Mitä asioita hyvästä kuljetustilauksesta tai tarjouspyynnöstä tulisi löytyä?
Lue artikkeliHormuzin kriisi käänsi odotetun ostajan markkinan: rahti- ja polttoainekulut nousivat. Mitä Q4 2026 ja vuosi 2027 tarkoittavat suomalaiselle rahdinantajalle.
Lue artikkeli
Heinäkuussa 2026 EU toi 2,5–3,5 tonnin pakettiautot samojen ajo- ja lepoaikasääntöjen piiriin kuin raskaat kuorma-autot. Pitkät kuljetusajat venyvät.
Lue artikkeli